Pyydä Luokse Sun

JOS PYYDÄT LUOKSE SUN, NIIN JÄTÄN KAIKEN…
SIIS PYYDÄ LUOKSE SUN

Muistan kuin eilisen päivän, kun hän sanoi: ”Etkö tahdo olla onnellinen kaikilla elämänalueillasi? Kieltäytyä kaikesta mistä et pidä? Hallita elämääsi sen sijaan, että puuskutat sen kintereillä?”
​En vastannut, mutta tuhahdin, huokaisin suunkin kautta ja hymyilin niin toiveikkaasti, että paljastin lohjenneen hampaani.
​En sanonut mitään, sillä kun on vuosikaudet tyytynyt siihen että elämä vain vierii ohitse eikä sille tee mitään… valitettavasti siihen tottuu.
​Sitten hän jatkoi: ”Tiedätkö sen vanhan boleron, jossa lauletaan: Jos pyydät luokse sun, niin jätän kaiken?”
​Nyökkäsin vaiti. Minulla oli pala kurkussa, enkä saanut sanaa suustani. En pihaustakaan.
​Hän tarkensi: ”Minusta siitä laulusta on aina puuttunut jotakin. Sen pitäisi olla: Jos pyydät luokse sun, niin jätän kaiken… siis pyydä luokse sun.”
​Lopulta hän katsoi minuun ja esitti ne kolme kysymystä, joita olin jo vuosia odottanut: ”Haluatko hallita elämääsi vai et? Haluatko olla jokaisen hetkesi herra? Haluatko?”
​Sanoin että halusin, myönsin kuuluvammin ja pontevammin kuin koskaan nelikymmenvuotisen elämäni aikana.
​Myöntävä vastaukseni oli ristiriidassa vain joitakin tunteja aiemmin kuulemani jyrkän kieltosanan kanssa.
​Se kieltosana teidän täytyy ymmärtää, ennen kuin paneudun myöntävään vastaukseen. Muuten kaikki jää hämärän peittoon ettekä te käsitä kerrassaan mitään.
​Teidän on siis väistämättä tiedettävä, mitä tapahtui joitakin tunteja ennen kuin kohtasin naisen, joka muutti suhtautumistani elämään ja minua ympäröivään maailmaan.
​Mennäänpä siihen kieltosanaan.

 

© Albert ESPINOSA
Bazar 2015