Ikuisen rakkauden saari


Kirjailijan kotisivu
Kirjailija Wikipediassa

SININEN YÖ

Oli niin pimeää, että Cecilia tuskin näki naista. Pikemminkin hän aavisti tämän varjon seinänvieruspöydässä, jonka ylle oli ripustettu valokuvia edesmenneistä suuruuksista: boleron mestarista Beny Morésta, muusikkojen hemmottelemasta diivasta Rita Montanerista, Kuuban kansainvälisimmästä säveltäjästä Ernesto Lecuonasta, pikimustasta laulajasta Bola de Nievestä, jonka hymy oli valkoinen ja makea kuin sokeri… Hämärässä baarissa, joka oli siihen aikaan illasta miltei tyhjillään, alkoivat jo savuta Marlborot, Dunhillit ja yksi jos toinenkin Cohiba.

Cecilia ei kuunnellut ystäviensä jutustelua. Hän oli paikassa ensimmäistä kertaa, ja vaikka se jollakin tapaa viehätti häntä, hän ei jääräpäisyyttään – tai ehkä epäluuloisuuttaan – tahtonut myöntää päivänselvää asiaa. Baarissa värjyi jonkinmoista energiaa, tuoksahdus taikavoimaa, ikään kuin sieltä olisi auennut portti toiseen maailmaan. Mitä se sitten olikin, hän oli tullut katsomaan omin silmin, pitivätkö siitä Miamin kapakasta kiertävät huhut paikkansa. Hän oli istuutunut ystäviensä kanssa lähelle baaritiskiä, joka oli kahdesta valonlähteestä toinen. Toinen oli valkokangas, jolla lipui loistokkaita, värikylläisiä maisemia, kuvia vanhan ajan Kuubasta.

© Daína CHAVIANO
Bazar 2008